UKK – usein kysytyt kysymykset

Mitä YT tarkoittaa?

YT on lyhennelmä sanasta yhteistoiminta, ja sitä käytetään yleisesti puhuttaessa yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (334/2007) säädetystä yhteistoimintamenettelystä.

Mikä on yhteistoimintamenettely?

Yhteistoiminta- eli YT-menettely on yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (334/2007) säädetty menettely, jonka tavoitteena on mahdollistaa toiminnan kehittäminen yhteisymmärryksessä ja taata työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Yhteistoimintamenettely voi koskea esimerkiksi yrityksen yleisiä suunnitelmia, kuten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, työpaikan pelisääntöjä ja siellä noudatettavia menettelytapoja, työvoiman käytön vähentämistä tai työntekijöiden asemaan muuten olennaisesti vaikuttavia yritystoiminnan muutoksia.

Keitä neuvotteluvelvollisuus koskee?

Neuvotteluvelvollisuus koskee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää työllistäviä taloudellista toimintaa harjoittavia yhteisöjä kuten henkilö- ja osakeyhtiöitä sekä yhdistyksiä, säätiöitä ja luonnollisia henkilöitä. Yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/2007) ei sovelleta valtion virastoihin tai laitoksiin eikä tai kuntien virastoihin ja kuntayhtymiin, joita koskevat omat lakinsa.

Lain soveltamisalan määrittelevässä yrityksen työntekijämäärässä otetaan huomioon kaikki yritykseen työsuhteessa olevat säännöllistä työtä tekevät työntekijät työajasta ja työsuhteen kestosta riippumatta.

Yrityksemme työllistää alle 20 henkilöä, mutta haluamme käydä yhteistoimintamenettelyn. Miten menettelemme?

Alle 20 työntekijää työllistävät yritykset voivat halutessaan noudattaa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) mukaista menettelyä esimerkiksi harkitessaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvia irtisanomisia tai valmistellessaan erilaisia työpaikan suunnitelmia. Tällöin laissa säädetty seuraamusjärjestelmä ei luonnollisestikaan tule sovellettavaksi eivätkä mahdolliset menettelyssä tapahtuneet virheet johda oikeudelliseen vastuuseen.

Mahdollisissa irtisanomis- ja lomautustilanteissa työnantaja voi tällöin halutessaan noudattaa myös työsopimuslain (55/2001) tai työnantajaa velvoittavan työehtosopimuksen mukaista irtisanomis- tai lomautusmenettelyä.

Konkurssissa tai selvitystilassa olevalla yrityksellä ei ole velvoitetta käydä työvoiman vähentämistä koskevaa yhteistoimintamenettelyä. Milloin yritys on konkurssissa tai selvitystilassa?

Yritys on konkurssissa, kun se on asetettu tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin maksukyvyttömyyden vuoksi. Yritys on maksukyvytön, kun se on muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.

Selvitysmenettely on osakeyhtiön purkamiseen johtava menettely, jota käytetään silloin, kun lopetettavalla yrityksellä on enemmän varallisuutta kuin velkoja.

Yritys on selvitystilassa, kun yhtiökokous on tehnyt sitä koskevan päätöksen, jollei yhtiökokous ole määrännyt myöhempää päivää selvitystilan alkamispäiväksi.

Työnantaja on kuollut, mutta yritys toimintaa jatketaan kuolinpesän lukuun. Onko tällöin käytävä yhteistoimintamenettely?

Kyllä, jos työntekijöitä ollaan esim. vähentämässä tai lomauttamassa. Jos toiminta jatkuu ennallaan, ei yhteistoimintamenettelyn käymiselle ole tarvetta.

Milloin yritystoiminnan muutoksia koskeva yhteistoimintamenettely on käytävä?

Työvoiman käytön vähentämistä koskeva yhteistoimintamenettely on aloitettava työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa vähintään yhden työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen. Muita yritystoiminnan muutoksesta aiheutuvia henkilöstövaikutuksia tai töiden järjestelyjä koskeva yhteistoimintamenettely on aloitettava työnantajan suunnitellessa toimenpiteitä, joista voi seurata työntekijöiden asemaan vaikuttavia olennaisia muutoksia työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä, siirtoja tehtävistä toisiin sekä säännöllisen työajan järjestelyjä. Työnantaja voi tehdä edellä mainittua asiaa koskevan päätöksen vasta, kun yhteistoimintamenettely on käyty loppuun laissa säädetyllä tavalla.

Kuka edustaa työnantajaa yhteistoimintamenettelyssä?

Työnantaja saa valita edustajansa yhteistoimintamenettelyyn. Yhteistoimintamenettely voidaan käydä työnantajan normaalin linjaorganisaation puitteissa työntekijän ja esimiehen välillä, mutta työnantaja voi halutessaan valita edustajansa muutenkin ja käyttää apunaan tai edustajanaan myös yrityksen ulkopuolista tahoa.

Mitä neuvotteluvelvollisuuden laiminlyömisestä seuraa?

Työnantajan laiminlyödessä tahallisesti tai huolimattomuudestaan työvoiman käytön vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn käymisen tai siihen liittyviä velvoitteitaan, työnantaja on velvollinen suorittamaan kullekin irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle hyvityksenä enintään 34 519 euroa.

Lisäksi tiettyjen muiden yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) määräysten rikkomisesta voi seurata myös sakkorangaistus. Rangaistusseuraamus voi seurata esimerkiksi henkilöstölle tiedottamista koskevien velvoitteiden tai yritystoiminnan muutoksista aiheutuvia töiden järjestelyjä koskevan yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnistä.

Mistä saa tukea yhteistoimintamenettelyyn?

HR Navi YT-palvelu opastaa käyttäjän vaihe vaiheelta työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn läpi. Palvelusta löydät myös tärkeimmät yhteistoimintamenettelyssä tarvitsemasi asiakirjapohjat.

Toisinaan yhteistoimintamenettelyn asianmukaisen läpi viemisen varmistamiseksi on järkevää konsultoida asiantuntijoita. Lakimiehemme ovat erikoistuneet työoikeuteen ja ovat käytettävissäsi myös yhteistoimintamenettelyyn liittyvissä asioissa.

Asianajotoimisto Aika  |   info@hrnavi.fi   |   Puh. 010 5811 710